Arvio: SELF CARE PLATINUM - HIT Helsinki

Esiintyjät ja konsepti: Silja Eriksson, Sonjis Laine
Äänisuunnittelu: Aleksi Kinnunen
Valosuunnittelu: Topias Toppinen

"Self-preservation is an act of political warfare" - lavalta luettua 

HIT Helsingin Self Care Platinum esitystaideteoksen ääriäänmyöten täytetyssä ensi-illassa valot ovat juuri pimenneet pahaenteisen kumahduksen saattelemana. Rapistelua kuuluu näyttämöltä, pitkään, kuin paketteja avattaisi. Monennestakohan yllätyspaketista se hyvinvointi lopulta löytyy? Konsumerismi on ensimmäinen sana, jonka raapustan muistiinpanoihini.

Kun valot jälleen syttyvät, näämme Silja Erikssonin ja Sonjis Laineen näyttämöllä ja he katselevat meitä seesteisen oloisina. Tila on lavastettu pehmeillä materiaaleilla ja hempeillä väreillä ja tunnelma on miellyttävä: yleisönkään aineellista hemmottelua ei unohdeta! Esiintyjät ovat itsetietoisia ja toimivat pitkään itsenäisesti, läträten voiteilla ja juoden teetä samasta mukista, eri aikoihin. Lopulta vauhti kiihtyy ja he huomaavat toisensa, hämmentyen.

Minulla on terveysalalta kanditaatin tutkinto, joten kaikenlaiset manifestointioppaat, voittajatuntihaasteet, veden otsonimikäliesuodatukset ja muut uudelleenkeksityt pyörät ovat mielestäni kiehtovia ilmiöitä, joilla ihminen yrittää olla paras versio itsestään. Ikävä kyllä näyttää siltä, että mikäänlainen Sitten-Kun, etenkään jos sen voi ostaa pinkkiin paperiin käärittynä, ei anna ihmiselle pysyvää hyvinvoinnin tunnetta, tänäkään päivänä. Jaksan ihmetellä, miten tyhjyyden tunteen täyttämisen markkinat kehtaavat edelleen kertoa meille, minkä kaiken puute aiheuttaa juuri tätä tyhjyyden tunnetta ja näin kulutus ja roska ja rapina lisääntyy maailmalla.

Self Care Platinum onnistuu tuomaan pieneen tilaan, pieneen hetkeen ensin pehmeän taivaan ja lopulta äänekkään helvetin, jossa pieni Minä yrittää vain kestää.

Lempikohtani esitystä oli, kun ensimmäinen yleisökontakti otettiin ja vinkkejä jaeltiin. Vinkkienjakotapa oli veikeä ja olisinkin toivonut, että kaikkiin kysymyksiin oltaisiin etsitty vastaus. Arvioisin, että jos alun sooloista olisi nipistetty jonkin verran, tämä aika olisi voitu käyttää kysymyksiin vastaamiseen, mikä olisi suonut yleisölle vielä intiimimmän ja ilahduttavamman kokemuksen. Parhaimmillaan vinkkihetki tuntui ala-asteen “tyttöjen yökylältä”, jossa yhdessä ihmitellään ja hihitellään karkkien ja kasvomaskien äärellä. Esityksessä pidin myös valosuunnittelusta, joka istui hyvin tilaan - ja tilassa.

Esitys soi ainakin minulle tärkeää yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun pystyin kuulemaan myös vieruskaverin huokauksen, kun esiintyjä toteaa, että on yrittänyt kaikki vinkit, mutta ei silti koe, että riittää tai olisi paras versio itsestään.

Kaiken kaikkiaan Self Care Platinum on virkeä pakopaikka marraskuun synkkyydestä. Esiintyjät haluavat samalla tarjota yleisölleen hemmottelukokemuksen, kuin myös näyttää, miten mikään ei koskaan riitä.

“Aina ku stressaa ihan vittuna, voi ostaa halvan kasvomaksin - ja se auttaa!” Tämä on ollut esitykstaideteoksen inspiraationa.

Arvio: Rosanna Ilo Liuski

Saat Broadway-uutiset WhatsAppissa

Saat uusimmat päivitykset, uutiset ja eksklusiivisen sisällön suoraan sovelluksessa.